“Ihmiset kyseenalaistavat itseään kaikessa. Yksi asia, mikä minulle kuitenkin on aina ollut itsestään selvää, on se, että olen mies. Varmuus on hämmentävää.

Sukupuoli ymmärretään kokonaisuutena, kokonaisuudet jaotellaan eri tekijöihin. Geneettinen, biologinen, anatominen ja hormonaalinen sukupuoli synnyttävät ruumiilliset ominaisuudet, joita psykologinen sukupuoli varmentaa. Lihaisat, karvaiset miehet suurine peniksineen voivat pitää juuri ruumiillisia ominaisuuksia miehisyyden tärkeimpänä mittana. Kulttuuri toteaa nämä ominaisuudet kuitenkin riittämättömiksi. Sukupuolistereotypiat kertovat, mitä todelliselta mieheltä vaaditaan. Kyky siittää luo perheen, jota elättää ja jonka päänä toimia. Mies menestyy ja luo toiminnallaan roolimallin pojilleen ja tyttärilleen.

Stereotyypiselle miehelle varmuus on yksinkertaista: on vain elettävä olematta nainen. Naisasianaisten luoma uusmachoismi ei roolijakoon taivu. Miehen on oltava tarpeeksi rohkea kyetäkseen itkemään ja tarpeeksi vahva myöntääkseen heikkoutensa. Neitimäiset hellyys, herkkyys ja eläytymiskyky vaativat mieheltä vahvuutta olla rohkea. Mies ei lyö; mies hillitsee ja keskustelee. Vaikka vahvimman oikeudet onkin evätty, ei sivistyneisyys vaienna vaistoja. Laumassa täytyy olla johtaja. Alistajan asemaan pääsy yhteiskunnan hyväksymällä tavalla vaatii oveluutta. Voima ja vallanhimo täytyy verhota.

Yleistieto, Tieteen kuvalehti ja Kotinikkarin Niksikirja ovat aseita, joilla selätetään ensin kilpailijat, sitten naaraat. Vahva mies hallitsee tiedoillaan.

Eri kulttuurit ovat luoneet määritteitä, jotka kumoavat toinen toisiaan. Voit itse valita sen määreen, jota haluat vahvistaa ja millä osoitat arvosi. Ratkaiseeko kuitenkin se, miten muut kokevat sinun sukupuolesi? Sosiaalinen sukupuoli on kaiken kanssakäymisen ja kokemisen perusta.

“Sali 25 kg”:ssa voit nähdä hahmoja harjoittamassa kukin omavalintaista miehisyyttään. Ne eivät ruikuta nyky-yhteiskunnan vaatimusten mukanaan tuomista paineista. “Sali 25 kg”:ssa on vakavaa, ettei sukupuoleen suhtauduta niin vakavasti.”

Krister Gråhn aloitti taideopintonsa vuonna 1995 Limingan Taidekoulusta.

Vuonna 2001 hän valmistui Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun kuvataiteen yksikostä (Imatran Taidekoulu). Vuodesta 2002 hän on toiminut Tampereella mm. paikallisessa Rajataide ry:ssä.

Syksyllä 2005 hän aloitti taiteen maisterin tutkintoon tähtäävät opintonsa Kuvataideakatemiassa. Hän asuu ja työskentelee edelleen Tampereella.

Krister Gråhn
e-mail: krisgrah@kuva.fi