SIRPA HIRVIKOSKI TERHI ASUMANIEMI Vuodessa onneen Valokuvia, installaatio, video 18.2 - 8.3.2009
Vuoden kestävä projekti ja loppunäyttely Näyttely on ajankohtainen kannanotto onnellisuutta ihannoivaan kulttuuriin ja lisäksi taltioi eri keinoja tulla onnelliseksi. Onnellisuutta ja onnea tavoitellaan nyky-yhteiskunnassa keinolla millä hyvänsä; lottopotin jahtaamisesta ja onnellisuuskursseista henkisen valaistumisen tilan saavuttamiseen. Tutkimusten mukaan suurin osa suomalaisista kokee olevansa onnellisia tai melko onnellisia. Kuitenkin masennuslääkkeiden käyttö ja henkinen pahoinvointi on lisääntynyt huikeasti. Projekti muodostuu kolmesta osiosta: 1. Taiteilijoiden oma onnen tavoittelu Vuoden ajan etsimme onnen salaisuutta, Näyttelyssä tuomme julki onnemme ja siihen johtaneen prosessin (valo)kuvina, installaatioina ja työpäiväkirjana. Käytämme taustalla hermeneuttista tutkimusmenetelmää ja erilaisia filosofisia ja arkisia käsityksiä onnellisuudesta sovellettuna omaan elämäämme. Teosten kautta tekijät voidaan kokea sekä tirkistelijöiksi että itsensäpaljastajaksi. 2. Valokuvateokset, installaatiot Niiden tutkimuskohteena on onni ja sen paradoksit. Teokset esitämme osittain sarjamaisina, kahden tai useamman kuvan rinnastuksina. Paikan, yhteisön ja yksilön muisti nostaa esiin erilaisia viestejä, jotka paradoksaalisesti vuorottelevat, nousevat esiin tai etääntyvät. Terhi käsittelee onnea esittelemällä kadotettua onnelaa, joka on pieni kylä erämaassa, Länsi-Suomessa. Lähtökohtana on halu dokumentoida katoavaa kylää ja palata sitä kautta omille juurille. Suomalaista onnelaa luonnehtii vahvasti kaipaus konkreettiseen paikkaan tai ”aavan meren tuolle puolen” toiseen maahan, joka tuo vaurautta ja onnellisemman elämän. Kaipuu maaseudun kotikyliin koetaan tunteita herättävänä onnelana, vaikka sinällään paluuta vanhaan ei enää olisikaan. Terhin oma kadotettu onnela ei vastaa perinteistä käsitystä utopiasta parempana elämänä jossain kaukana vaan onnela tuntuu enemmänkin pilkkaavan sitä. Onnela on toisaalta pakopaikka, toisaalta kritisoi sitä. Utopistinen mielikuvitus auttaa ajattelemaan uudelleen sosiaalisen ja yhteiskunnallisen elämämme luonnetta. Kertomusten ihanneyhteisössä on yleensä piillyt jokin peitetty salaisuus. Terhin onnela ei uponnut ihmiskunnan alkuhämärissä vaan jätti jälkeensä tukun arvoituksia. Piilotetut ja löydetyt ovat samassa kuvassa eri tasoilla. Sirpan onnela on synteesi konkreettisesta paikasta, mielikuvituksesta, muistoista ja elämäntilanteista. Nämä kaikki elementit muodostavat rajoja onnelle sekä sen ilmaisulle, mutta saamalla haastavat ylittämään rajoja, sekoittamaan ajallisia kerroksia, ja lopulta löytämään vapauden. Sirpan onnela näyttäytyy välillä itsensä vastakohtana, maanpäällisenä helvettinä, luoden samalla uusia sävyjä ja syvyyttä onnellisuuden utopiaan. Onnelaansa Sirpa on rakentanut kuvitellun erakkouden varassa, joka antaa yksilöllistä vapautta, mutta jättää ihmisen oman onnensa nojaan. Tämä kuvastaa sekä yhteiskunnallisia että yksilöllisiä muutoksia perhe- ja yhteisörakenteessa; kadotettu yhteisöllinen onni (turvallisuus?) on muuttunut yksilökeskeiseksi onnen tavoitteluksi. Oman ilmaisullisen kokonaisuutensa muodostavat Sirpan madonnakuvat (yksinhuoltajaäiti+lapsi), jotka sisältävät merkkejä myyttisestä äitiydestä ja samalla kyseenalaistavat sitä. Myytti äitiyden onnesta nostaa äidin lapsineen jalustalle, tekee heistä pyhän kaksinaisuuden. Tutkimusten mukaan onnellisuuteen vaikuttavat eniten ihmissuhteet, varsinkin läheisten välillä. Tuntuu jotenkin paradoksaaliselta, että äidit joutuvat tai haluavat kasvattaa lapsensa yksin, ja kokevat sen onnellisemmaksi kuin (huonon?) parisuhteen. Yhteisöllisyys on nykyajan kirosana. Monet äidit kärsivätkin masennuksesta tai jaksamattomuudesta. 3. Internet-sivusto Onnellisuuden tavoittelu alkoi kiinnostaa ulkopuolisiakin, joten päätimme antaa muillekin mahdollisuuden osallistua projektiin osoitteessa www.onneen.net Sivustolla julkaistaan"ohjeita" onneen, blogissa kirjoitellaan mietteitä ja ongelmia, sekä luonnostellaan omaa henkilökohtaista Onnelaa. Leikkimielisessä barometrissa seurataan onnellisuus-astetta. "Lopputyönään" voivat halukkaat rakentaa oman Onnelansa kuvin, sanoin tai mieluummin erilaisia elementtejä yhdistäen. Nämä ovat (ehkä) myös esillä näyttelyssä. Näyttelyn jälkeen sivusto uudistuu. Näyttely esitellään dokumentti- ja teoskuvin, onnen käsittelyä jatketaan eri näkökulmasta ja uudenlaisin keinoin.
Sirpa Hirvikoski Terhi Asumaniemi
|